Etusivu
Pappilan historiaa
Majoitustilat
Yhteystiedot
 
Kylš & kirkko
Pappila
Puutarha
Papisto
Kuvagalleria
 

Puutarha

Puutarhanhoito nykyaikaisessa merkityksessä on maassamme vain noin pari vuosisataa vanhaa. Mutta ennen varsinaisen puutarhanhoidon alkamista on Pappilassa keskiajalta alkaen viljelty useita kasveja, joitten viljelystä on pidettävä eräänlaisena puu- tai kasvitarhahoitona. Pappilan kasvitarhahoidosta vanhempina aikoina ei ole saatavissa minkäänlaisia asiakirjoihin perustuvia tietoja. Oletettavaa on, että papisto täällä, kuten muuallakin katolisena aikana, viljelivät monia rohtokasveja sekä humalaa, joka oli välttämätön ryyti oluen ja siman valmistuksessa. Vasta 1700-luvun loppupuolelta on saatavissa kirjallinen tieto, että Pappilassa on ollut ainakin laajuudeltaan suhteellisen huomattava keittiökasvitarha. Puutarhanhoito varsinaisesti on alkanut 1830-luvun lopulla. Tähän osaltaan vaikutti myös se, että vuonna 1836 tuli seurakunnan kirkkoherraksi A.J. Hornborg. Kirkkoherra sekä hänen vaimonsa rouva Catarina Hornborg olivat innostuneet puutarhanhoidosta. Näistä ajoista lähtien on Pappilan puutarha ollut eräs seudun huomattavimpia puutarhoja. Monet muutkin seurakunnan kirkkoherrat ovat olleet innostuneita puutarhan ystäviä, kuten esimerkiksi khra J.H.Nordlund, A.J. Gummerus. A.E. Wellenius sekä rovasti Emil Bergroth.

Pappilassa on viljelty laajasti perunaa. ”Träkoosmestarin” Erik Bengtellin hoidossa viljeltiin mm. piparjuurta, raparperia, pinaattia, salaattia ja maa-artisokkaa, jotka kaikki kasvit niihin aikoihin olivat aivan tuntemattomia talonpoikaistalojen pienissä puutarhoissa. Hedelmäviljelys oli mm. khra A.E. Welleniuksen rakas harrastus. Hän mm. ymppäsi omenapuita, taito, joka niihin aikoihin oli vielä varsin harvinaista. Pappilan ja kirkon välinen tammipuukujanne on rovasti Emil Bergrothin istuttamia samoin kuin myöhemmin villiintyneet keltavuokko (Anemone ranunculoides) ja kevätesikko (Primula officinalis). Rehevänä Pappilan puutarhassa on kasvanut myös liljoja, ruusuja sekä sireeneitä. Vanhemmilta ajoilta ovat peräisin Pappilan harvinaisen komeat lehmus- ja lehtikuusipuut. Lehmukset lienevät A.J. Hornborgin ajoilta ja iältään n. 160 vuotta.

1950-luvulta lähtien Pappilan varsinainen puutarha on jätetty hoitamatta muiden asioiden tultua etusijalle. Suuruudenajoista on tällä hetkellä valitettavasti rippeet jäljellä. Mutta Pappilan pihapiirissä voi edelleenkin aistia ja nähdä välähdyksiä kukoistuksen ajoista. Vastuullisten henkilöiden puuttuessa Pappila on ollut vähän kaikkien ”omaisuutta” ja näin moni on ”halunnut” kasvin tai pari Pappilan puutarhasta. Nykyisin Pappila on suojeltu. Päärakennus ja pappilan pihapiiri kohentuvat askel askeleelta vanhaa vaalien ja kunnioittaen. Pappilan maalla tavattava luonnonvarainen kasvisto ei sanottavasti eroa seudun muusta kasvistosta. Karkussahan on tunnetusti hyvin rikas kasvisto ja kasvilajien lukumäärä sen vuoksi suuri.

Puutarha panorama
Copyright: Roni Ijäs, 2010