Etusivu
Pappilan historiaa
Majoitustilat
Yhteystiedot
 
Kylš & kirkko
Pappila
Puutarha
Papisto
Kuvagalleria
 

Papisto

Sastamalan tai Karkun kirkkoherroina ovat Pappilaa hallinneet ja viljelleet monet papit ja heidän vaimonsa. Ensimmäinen Sastamalan kirkkoherra, josta on tietoa, on Petrus Johannis, joka 1300-luvulla oli kirkkoherrana. Vuonna 1607, kun Mathias Mathiae Collinus (1586 – 1639) oli Karkun kirkkoherrana, Pappilassa vieraili kolmen kuukauden ajan Persian shaahin Suomeen lähettämä lähetystö. Collinus on haudattuna kirkon kuorin alla. Kaksi Karkun kirkkoherraa ovat aatelisia. Toinen heistä oli Gregorius Nikolai Pryss, joka toimi kirkkoherrana vuosina 1672 – 1677. Johan Enckell oli kirkkoherrana vuosina 1707 – 1739. Enkell-suku on laaja ja huomattava sivistyssuku. Gabriel Vegelius oli kirkkoherrana vuosina 1740 – 1746. Hän kuului myös sivistyssukuun. Georg Hornborg oli kirkkoherrana vuosina 1750 – 1775. Suku, joka on eräs maamme huomattavimpia sivistyssukuja, on lähtöisin Pommerista Saksasta. Anders Asp oli kirkkoherrana vuosina 1775 – 1793 sekä hänen poikansa Gustaf Asp vuosina 1808 – 1834. Joseph Mollin oli kirkkoherrana vuosina 1795 – 1806. Anders Johan Hornborg oli kirkkoherrana vuosina 1836 – 1843. Johan Henrik Nordlund oli kirkkoherrana vuosina 1846 – 1858. Aleksander Jakob Gummerus oli kirkkoherrana vuosina 1861 – 1867. Herman Gustaf Finckenberg oli kirkkoherrana vuosina 1870 – 1886. Hän kuului tunnettuun aatelissukuun. Anton Emil Wellenius oli kirkkoherrana vuosina 1888 – 1893. Karl Emil Bergroth oli kirkkoherrana vuosina 1896 – 1940. ”Karkun kanuunan” lempinimellä tunnettu rovasti Kaarlo Eemil Rinne oli viimeinen rovasti, joka asusti Pappilassa vuoteen 1949. Tällöin seurakunta myi Pappilan Nokian kaupungille ja Rinne muutti valmistuneeseen uuteen Pappilaan.

Pappilan papisto
Ylärivi: Herman Gustaf Finckenberg, Karl Emil Bergroth, Kaarlo Eemil Rinne
Alarivi: Anders Johan Hornborg, Johan Henrik Nordlund, Aleksander Jakob Gummerus
Copyright: Roni Ijäs, 2010